3.9.2008 - Mikko Hirvonen: Battle continues and we are ready for it

Ei ole kynä hetkeen pysynyt meikäläisen kädessä, joten ajattelin että nyt voisi olla kolumnin paikka. Kausi on edennyt jo pitkälle ja matkan varrella on sattunut kaikenlaista, niin kuin olette varmaan huomanneet.

Tätä kun kirjoittelen olen vielä paluumatkalla Uudesta-Seelannista. Aika karvas tappio ja niin kuin jo sanoin, yks uran suurimpia pettymyksiä. Mutta ei se tästä murehtimalla parane. If it dosn´t kill you, it makes you stronger - Pitää muuten täysin paikkansa ja sen mukaan mennään. Totta kai, tilanne voisi olla toinen. Vain kaksi pistettä Loebin perässä, tai jopa tasoissa, mutta ero on nyt kahdeksan pistettä ja sillä selvä. Sitä on vaan yritettävä ajaa kiinni. Niin kauan kuin se vaan matemaattisesti on mahdollista, periksi ei anneta.

Kesätauon jälkeen kisat ei ole ihan mennyt niin kuin odotin. Jyväskylä… Karvas tappio kotiyleisön edessä otti koville, mutta taistelu oli mieletön. Kolme päivää niin suurella riskillä ajaminen vaatii jo hieman onneakin, ettei satu kiviä matkan varrelle, mutta kun saa oikein fiiliksen päälle, kaikki onnistuu. Onnistu vaan piru vie Loebilläkin ja voitto lipsahti Ranskaan. Pahoittelen - Ei tule tapahtumaan toiste! Olin kuitenkin kisan jälkeen varma, että loppuvuoden sorakisoissa ollaan vahvoilla. Hyvä niin.

Sen jälkeen pitkästä aikaa asfaltille ja Saksaan. Viime vuonna meidän vauhti oli aina ihan hyvää kuivalla kelillä, joten ei sinnekään varmistelemaan lähdetty. Ja yllätys yllätys, Saksassa ei tullut vettä - Rasti seinään! Perjantaina kyyti olikin hyvin kohdallaan ja Citikan leirissäkin varmaan ihmeteltiin mikä on meininki. Asfaltilla meidänkin vauhti on varmasti parantunut ja sitä parannetaan vielä lisää. Lauantain pätkillä ei kuitenkaan aivan keretty Citikan vauhtiin, vaikka kuinka yritti puristaa ja kaiken kruunasi rengasrikko Baumholderissa. Mutta jotain hyvää tästäkin kisasta jäi mieleen. Perjantain ja sunnuntain tiet oli teknisempiä kuin lauantaina ja silloin vauhti oli hyvää. Ajamme vielä pitkät testit Korsikaa ja Espanjaa varten, joten ei niihinkään ketään lähetä kumartelemaan..

Ja sitten Uusi-Seelanti... Mitäs tästä kisasta sitten sanoisi. ”Katupoikamaisin” sanoin sanottuna V….si meni, mut tää on tätä aina välillä. Mitä pidemmälle kausi on edennyt, sitä mielenkiintoisempia ralleja ja taisteluja meillä on ollut.

Viime vuonna mulla oli paljon kisoja joissa vedettiin perjantaina kovaa ja sitten varmisteltiin pisteitä. Nyt on ollut kisoja missä joutuu vetään sikana loppuun asti. Ja se on just sitä mistä ne viimeset kymmenykset alkaa löytymään. Ennen kauden alkua tiesin että tasaisuus on mun valtti. Vauhti paranee kuitenkin edelleen soralla ja asfaltilla, joten tulevaisuudessa ei enää luoteta pelkästään tasaisuuteen. Ja se varmasti näytettiin Citroenille viime viikonloppuna. Okei, meillä oli huonoa tuuria tässä kisassa, mutta peli ei ole vielä ohi. Totta kai tiedän kuinka vaikea taistelu siitä tulee, mutta ei Roomaakaan rakennettu päivässä…

Neljä rallia, ei mitään hävittävää, kahdeksan pistettä… Terv. Mikko